TILAN TARINA

.

llmakuva vuodelta 1958.


Alakylän-Wanhantuvan sukutila sijaitsee Halikossa, Vaskiolla, Toivilan kylässä.
Tila on yksi kylän kantatiloista ja samalla vanhimpia Vaskiolla. Tilasta löytyy merkintöjä esimerkiksi Kustaa Waasan maakirjasta vuodelta 1540. Vuoden 1655 maakirjassa Toivilan kylässä 4 taloa. Tilallisia 1kpl (Alakylä), 2 läänitystaloa (toinen Pietari Braahen ja toinen Kustaa Kurtin), 1 sotamiehen talo (ja 1 autio talo).

Tilan nimi oli alunperin (Toivilan) Alaskylä, vanhoissa Toivilan kartoissa tilan tunnus: A ja tästä se vääntyi sitten Alakyläksi. Vanha päärakennus on arviolta 1500-luvulta, todennäköisesti jopa vanhempi, ja sen uudisosakin 1800-luvulta. Rakennus lieneekin kylän vanhimpia olemassa olevia rakennuksia, ellei vanhin. Täyden manttaalin tila alunperin, sittemmin kuitenkin kovasti pilkottu.

Ensimmäisen kerran tila jaettiin 1500-1600-luvun vaihteessa Alakylän-Uudeksituvaksi ja Alakylän-Wanhaksituvaksi. Kun tila jaettiin kahden vanhimman tyttären kesken.

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

Vasemmalla tilan isäntä Karl Severus Oksanen 22.10.1885-26.05.1964 sekä hänen puolisonsa emäntä Hilja Helena os. Lehtonen 06.10.1894-17.05.1959

 Oikealla Karl Severuksen isä, Carl August Oksanen 23.07.1852-30.05.1920 (Puolisona/Emäntänä Carl Augustilla oli Martha Charlotta Johanintytär 06.08.1859-08.02.1929) ja Ilo -hevonen .


1920-luvun alussa tilasta erotettiin silloiset torppari tilat sekä Muorin tupa ja tila jaettiin kahtia sukupolven vaihdoksen takia. Jaossa eroteltiin Alakylän-Wanhatupa ja Välitalo. Samassa rytäkässä pilhottiin myös päärakennusta, jolloin siitä lähti Välitalon papan ja muorin mukaan viisi huonetta ja jokunen rakennus, aitta yms. Torpparin tilukset erotettiin myös tuolloin omaksi tiloikseen. Myös Rauhalan muorille (Martha Charlotta) erotettiin oma tila ja talo. Sukututkimus on kesken, mutta yli 500 vuotta vanha tila on säilynyt samalla suvulla.


⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

 Vasemmalla Anja ja Milja Wanhantuvan edessä -30 luvulla. 

 Oikealla tilan edellinen isäntä Aulis Olavi Oksanen 09.11.1920-02.01.2010 (puolisona ja emäntänä Aune Maria os.Grönman 23.04.1922-05.11.2019), joka toimi Isäntänä vuoteen 1991. Ryhmäkuvassa vas.lukien Reino, Aimo, tunnistamattoman naisen sylissä Ahti ja oikeassa reunassa Aulis Oksanen.

llmakuva vuodelta 1980. 


Lehmät tilalta on laitettu pois vuonna 1978, minkä jälkeen tila on ollut kasvinviljelytilana. Perinteisten viljojen lisäksi on viljelyksessä ollut kevät ruista, rypsiä, rapsia, öljypellavaa, kuminaa ja heinää. Syys-rypsiä on viljeltiin viimeksi 60-luvulla, mutta sitäkin on nyt taas kokeiltu. Sokerijuurikkaan viljely päättyi -70 luvun alussa, mutta vuodesta 2014 sokerijuurikas palasi takaisin viljelyyn.

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

⠀ 

Vasemmalla puimassa -70 luvulla Aulis, Sami ja Mikael. Oikealla Mikael ja Saro kylvötöissä -90 luvun alkupuolella.

Ilmakuva vuodelta 1998. 


  Tilalla on käytössä Aitosuorakylvö menetelmä, eli maata ei muokata lainkaan. Kynnöstä luovuttiin vähitellen -90 luvun alussa, jolloin siirryttiin muokkaamaan maita kultivoimalla eli kevytmuokkauksella. 

Esimerkiksi ilmakuvassa näkyvä keltainen rapsipelto on viimeksi kynnetty vuonna -91. 
Vuodesta 2001 alkaen siirryttiin kokonaan aitosuorakylvöön ensimmäisenä koko kunnassa, ja sillä tiellä ollaan pysytty ja tullaan pysymäänkin. Myös laatujärjestelmän audioinnissa olimme ensimmäisten joukossa Salon seudulla, se on tehty vuonna 2001 .

⠀ 

⠀ 

⠀